tiistai 23. lokakuuta 2012

Muotipoliisista päivää

Pian on vierähtänyt neljä kuukautta eikä blogissa ole vielä yhtään muotiaiheista postausta! Suorastaan anteeksiantamatonta, ollaanhan sentään Italiassa: muodin mekassa, tyylikkyyden tyyssijassa ja designin kehdossa. Mitä tästä sitten voisi ajatella - no ehkä sitä, että signoralla nyt ei vaan nämä asiat ole ihan hallussa, tai kenties sitä, että muoti ei tässä päivittäisessä toscanalaisessa elämässä juurikaan nouse keskipisteeksi. Hmm?

Ei sillä, etteikö pisalaisia voisi tyylikkääksi sanoa, mutta jos kaupunkia pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, olisi se kyllä "yliopistokaupunki" "muotikaupungin" sijaan. Ja tämä määrittää myös pukukoodia, väittäisin. Farkkuja, tennareita, saappaita, t-paitoja ja niin edelleen. Katukuva ei juurikaan eroa suomalaisesta, tai ainakaan Helsingin ydinkeskustasta. Jos eroja hakemalla haetaan, osataan täällä kyllä ehkä tyylikkään pukeutumisen taito meikäläistä paremmin. Plus että miehet kiinnittävät enemmän huomiota ulkoasuunsa. Kenkiin ja asusteisiin panostetaan, tukka on hyvin, kello näkyy.

Italialaisiin yhdistetään usein käsite la bella figura, joka tarkoittaa kauniita kulisseja, mokien välttämistä ja ennen kaikkea hyvää ulkonäköä. Vähän ilkeästi ajatellen termin voisi määritellä myös siten, että on tärkeämpää, miltä asiat näyttävät, kuin miten ne todellisuudessa ovat. Joka tapauksessa, täällä on täysin hyväksyttävää, jopa toivottavaa, käyttää reilu osa tuloista vaatteisiin ja muotiin. Omalla mittapuullani kauneus ja tyylikkyys ovat positiivisia asioita, joten arvatkaa vaan onko tähän italialaiseen piirteeseen ollut vaikeaa sopeutua.

Omat shoppailut ovat kuitenkin jääneet yllättävän vähiin. No, ehkä tässä kotona ollessa on vähän paha perustella tarvetta uusille, muodinmukaisille vaatteille, kun kaapit pursuavat entisiäkin. Ne muutamat vaatekappaleet, joita olen tähän mennessä hankkinut, ovat yllättäneet itsenikin. Perinteisen harmaan ja mustan sijaan olen hankkinut mm. punaiset housut, oranssin paidan ja aika paljon maitokahvinruskeaa/hiekanväriä/beigeä/mikälie värin nimi onkaan. Alitajuistako lie, mutta ei tässä kauniissa maassa vaan pysty synkistelemään.

Vaikka syksyn tulon kyllä huomaa, siitäkin huolimatta että kelit nyt edelleen näyttävät suosivan. Värisävyt tummenevat, saappaat on jo aikapäiviä sitten kaivettu esiin, huivit kiedottu kaulaan, toppatakkejakin näkyy. Päivän sana on kerrospukeutuminen, sillä tänäkin aamuna lämpötila oli vaivaiset 12, kun nyt keskipäivällä ollaan taas kahdessaviidessä. Päätä siinä sitten, mitä pukea.

Mutta mistä tunnistaa turistin? No, niillä on edelleen kesämekot päällä ja sandaalit jalassa (kuten juuri äsken koiralenkillä huomasin). Etenkin, jos sattuvat olemaan vaaleahiuksisia ja hipiältään pohjoismaisia. Eipä silti, itsekin muistan aika tarkkaan vuosi sitten naureskelleeni paikallisten talvitamineille, kun muutaman päivän reissulla viiletin itse menemään kesätakissa ja ilman sukkia. Niin ne ajat muuttuu. Itse asiassa, vierailulla olleet ystävämme totesivat männäviikolla useampaan otteeseen, että "te ootte ihan italialaisia", kun valittelimme säiden koleutta ja etsimme lämpimämpää päälle. Pyörittelivät päätään kun vedin jalkaan karvavuorisaappaat. Ja niin edelleen.

Valitettavasti noita vaatekuvia on täällä tullut otettua vähemmänlaisesti, joten saatte lopuksi tyytyä suomalais-italialaiseen nuorisomuotiin kuvattuna viime viikolla. Huomaa pipo ja lenkkarit ilman sukkia.
Oman pesän tyylitietoiset kera Suomi-kamujen

2 kommenttia:

  1. Mua huvittaa ihan samat asiat. En tiedä, miten ikinä enää kestän Suomen talvea kun +15 oli paikallisesti kovinkin viileää ja kuljin ihan tyytyväisenä talvitakissa ja saappaissa. Ja tietysti turistit erottaa ihan samalla lailla kesätamineista, vaikka täällä olisi keskitalvi. Sivuhuomautuksena todettakoon, että paikallistenkin pukeutuminen on joskus melko confusing, eikä thongsien ja toppatakin yhdistäminen ole mitenkään erikoista. Tai no on, mutta yllättävän yleistä.

    VastaaPoista
  2. Ihminen on sopeutuvainen eläin :)

    Paikalliset ne tosiaan vasta mielenkiintoisesti vaatekappaleita miksaakin, pätevä yhdistelmä syntyy vaikkapa minihameesta ilman sukkahousuja, saappaista ja toppatakista. Mie niin tykkään näiden mielikuvituksesta!

    Jostain takavasemmalta hiipii mieleen myös ajatus siitä, että olenko pukeutumiessakin (tyypillinen suomalainen?) sääntöjen orja kun tämmöisisiä pohdiskelen. Tähän tapaan: "Kun keskimäärin 19 prosenttia eurooppalaisista ajattelee, että sääntöjen noudattaminen on tärkeä osa heidän minäkuvaansa, luku on Suomessa yli 70..." (Ks. http://olotila.yle.fi/mina/vaarin-tekemistakin-voi-opetella?goback=.gde_146406_member_178659802).

    Jutusta vaikuttuneena olenkin todennut itselleni, että avaruutta ajatukseen ja rohkeasti uusia ratkaisumalleja päin (ja tämä kommenttihan lähti nyt ihan ohi asian)!

    VastaaPoista